Etsi Tekstaritupusta

Tupu-numerot

Tupu vastaa tekstiviesteihin! Lähetä tekstari sinua lähimpänä olevaan Tupuun tai Helsingin Tupuun! 

Akaa

040 804 8978

Alavieska

044 7118 638

Espoo

050 4108 402

Haapajärvi

044 7118 638

Haapavesi

044 7118 638

Hamina 040 520 5941

Hartola

044 059 3416

Heinola

044 059 3416

Helsinki

0400 241 084

Hyvinkää

0400 178 799

Isokyrö 044 744 0544

Joutsa

044 059 3416

Kaarina

040 341 7787

Kajaani

044 744 4484

Kalajoki

044 7118 638

Kerava

040 199 4005

Kirkkonummi

050 593 9658

Kitee

045 619 9089

Kotka 040 520 5941

Kärsämäki

044 7118 638

Laihia 044 744 0544

Laitila

045 77322500

Limingan
rovastikunta

 045 76883323

Lempäälä

040 804 8978

Mustasaari 044 744 0544

Nivala

044 7118 638

Oulainen

044 7118 638

Oulu

044 3161 700

Pertunmaa

044 059 3416

Pieksämäki

044 970 2851

Pirkkala

040 804 8978

Pori-Ulvila

045 123 1412

Pyhäjoki

044 7118 638

Reisjärvi

044 7118 638

Salo

044 596 0030

Sastamala

050 520 3718

Sievi

044 7118 638

Sotkamo

044 744 4484

Sysmä

044 059 3416

Tampere

050 341 9285

Tohmajärvi

045 619 9089

Turku

040 341 7787

Tuusula

040 662 5454

Vaasa

044 744 0544

Valkeakoski

040 804 8978

Vantaa

045 634 0303

Vähäkyrö 044 744 0544

Ylivieska

044 7118 638

Ylöjärvi

040 804 8978

nettitupu banneri 300x300

jiipeenetti banneri 2017

Usein kysytyt kysymykset Koulu

Koulusta usein esitettyjä kysymyksiä ja Tupun vastauksia niihin.

Koulussa väsyttää

Koulu on sinun työtäsi. Sinun tehtävänäsi on opiskella niitä asioita mitä koulussa on opetussuunnitelman mukaan menossa. Koulu valmistaa sinua elämään ja suuntaa opiskelujen kautta työelämään.

Työ väsyttää jo sinänsä. Silloin kun saa ponnistella sellaisten asioiden kanssa joihin tuntee intohimoa, opiskelu menee kuin siivillä. Vaikeammat ja haasteellisemmat asiat uuvuttavat, koska niiden ymmärtämiseen saa käyttää enemmän energiaa. Itselleni esimerkiksi matematiikka kaikissa sen ilmentymismuodoissaan tuotti suurta tuskaa ja väsymistä koulussa.

Toinen puoli koulussa väsymiseen saattaa olla huono kaveri- tai luokkahenki. On rasittavaa olla samojen riidanhaluisten ihmisten kanssa pienessä luokkahuoneessa päivästä toiseen. Harva aikuinenkaan toimii yhdessä ja samassa yhtä isossa työporukassa kaiket päivät.
Siksi on äärettömän tärkeää että jokainen kantaa oman vastuunsa luokan viihtyvyydestä ja siitä että jokainen siellä on hyväksytty ja hänellä on olemisen oikeus. Hyvään luokkahenkeen ei kuulu syrjintä missään muodossa.

Kotiasiat saattavat väsyttää. Elämässä tapahtuu asioita joita emme sinne valitse itse. Sairautta, ihmissuhdeongelmia, epävarmuutta... listaa voisi jatkaa vaikka kuinka pitkälle. Pidä sellaisten asioiden kohdatessa huolta siitä että nukut riittävästi. Uni antaa mahdollisuuden alitajuisesti vapautua vaikeistakin elämänkohdista. Uni myös häiriintyy helposti. Jos niin, niin ole yhteydessä koulusi terveydenhuoltoon.

Oletko yökukkuja? Jos värkkäilet koneella tai pelaat yömyöhään, kostautuu se koulussa väsymyksenä. Pidä huolta että nukkumiselle jää 8-10h aikaa, niiin voit nauttia myös pelaamisen ja verkkokanssakäymisen parhaista puolista.

Jännittäminen

Jännittäminen eri tilanteissa on monen koululaisen ongelma. Jokainen tunnistaa jännityksen tunteen koska on hyvin luonnollista tuntea eri asteista jännitystä toisten ihmisten seurassa. Jännittäminen voi sisältää yhtä hyvin mielihyvän tuntemuksia, läheisyyden värinää ja kiintymystä kuin pelkoa tilanteesta suoriutumisessa. Yleisimmin liitetään jännittäminen tilanteisiin jotka aiheuttavat epätoivon epäonnistumisen masennuksen, yksinäisyyden tai vaikka riittämättömyyden tunteita. Jännittämisen ongelma on hyvin yleistä, iästä riippumatonta ja emme useinkaan sitä tiedosta. Jännittäjä haluaa usein salata koko asian, koska pelkää toisten arvostelua tai naurun kohteeksi joutumista siitä huolimatta että useinkaan jännittäminen ei näy toisille.  Oma sisäinen kokemus jännittämisestä voi olla monin kertainen verrattuna kaverin näkemään vierestä. Jännittäminen on ristiriitainen tunnetila jossa usein vallallaolevista tunteista voimakkaampi tunne voittaa. Toisinsanoen voi hyvin samanaikaisesti olla halukas esiintymään ja kuitenkin pelätä sitä suunnattomast. Esiintymiseen tottuneet näyttelijätkin tuntevat jännitystä ennen esiintymistä. Jännityksen kokeminen voi kääntyä voimavaraksi ja eteenpäinvieväksi voimaksi.

Toisinaan jännittäminen haittaa elämää. Epävarmuuden tuntemukset kuuluvat jokaisen elämään, mutta jos pelkoja jännittäminen estää tekemästä niitä asioita, joita haluaisi tehdä, on se ottamassa yliotteen tavalla, joka haittaa elämän toteuttamista. Silloin on tarpeellista hakea tukea jännityskierteen suunnan muuttamiseen.  Koulunkäynti, opiskelu ja yleinen vuorovaikutus luokkakavereiden kanssa vaikeutuu ongelmallisen jännittämisen mukana . Seurauksena voi olla vihan, pettymyksen ja turhautumisen tunteita, masennusta, itsensä arvottomaksi kokemista ja pahimmassa tilanteessa itsetuhoisia ajatuksia itsestä.  Tyypillisimpiä jännittäjän oireita ovat fysiologiset eli  oireet tai reaktiot tilanteeseen (kaulan ja poskien punastuminen, voimakas sydämentykytys, hikoileminen, käsien ja jalkojen vapina, suun kuivuminen, vatsan alueen tuntemukset, lihasten jännittyminen, päänsärky, lihasnykäykset tai vaikka muutokset hengityksessä). Jännittäjä huomaa myös tunnekirjon voimakkaana. Sellaiset tunteet kuin pelko, alemmuuden kokeminen, ahdistus, viha, pettymys, turvattomuus tai selviytymättämyyden kokeminen ovat läsnä.Jännittäminen  voi vaikuttaa haitallisesti koulussa esimerkiksi koetilanteessa. Oireiden tarkkailu, tietoisuus ja mielikuvat saattavat aiheuttaa muistihäiriöitä ja tyhjyydentuntua asioista jotka hyvin hallitsee. Moni jännittäjä on kuvannut koejännitystä tyhjällä tai mustalla muistilla josta ei pinnistelemälläkään irtoa mitään. Pelko tilanteesta voi pahentaa oireita.

Jännittämistä voi helpottaa siedätyshoidolla. Esiintymispelkoon löytyy tukea esiintymällä. Valmistautuminen ja harjoitteleminen itsekseen, peilin edessä tai vaikka videokameran kanssa  saattaa tukea tulevaa tilannetta. Koejännittäjää (niinkuin muitakin) auttaa rentoutuminen ja rauhoittuminen ennen tilannetta. Rentoutuminen auttaa kehoamme toimimaan esteittä. Rentoutuminen on luontainen taipumus ja sitä voi opetella. Jo syvään hengittäminen ja itsensä kuunteleminen auttaa alkuun.  

Koejännitystä voit helpottaa itse monin keinoin.

  • Keskustele jännittämisestäsi toisten kanssa, huomaat että et ole yksin.
  • Huolellinen valmistautuminen koealueeseen.
  • Lue ennen viimeistä iltaa.
  • Nuku riittävä yöuni.
  • Rentouta itsesi ennen kokeen aloittamista hengittämällä muutaman kerran rauhallisesti syvään nenän kautta sisään ja suun kautta ulos.
  • Varmista että istuma-asentosi on hyvä, jalat eivät ole ristissä vaan veri kiertää esteettä.
  • Keskity koetilanteeseen, jätä muut asiat pois siksi aikaa.
  • Lue koekysymykset läpi rauhassa, miettimättä vastauksia.
  • Keskity sen jälkeen vain yhteen kysymykseen kerrallaan.
  • Rentouta itsesi kysymysten välillä ja anna itsellesi mahdollisuus aloittaa rauhassa uuteen kysymykseen vastaaminen.
  •  

Luokkahenki

Koulussa viihtymiseen vaikuttavat monet tekijät. Rakenteellisten ja materiaalisten tarpeiden edelle menee kevyesti oppilaiden, opettajien ja muun henkilökunnan yhteinen henki. Silloin kun kaikki kokevat että aamulla on mukava tulla kouluun niin tilanne on ihanteellinen. Viihtyvyyteen vaikuttaa mm. se että luokassa ja koulussa on tilaa kaikenlaisille ihmisille ja tunteille. Jokainen meistä kantaa mukanaan koko elämänkirjoaan työpaikoille. Silloin kun omassa elämässä on suuria murheita tai isoja iloja, ne eivät voi olla näkymättä meistä. On hyvä kun niitä voi jakaa turvallisesti toisten kanssa. Luokkatlanteessa sen varmistaa se, että jokainen siellä on sitoutunut kantamaan vastuuta siitä että minun lähelläni on toisilla hyvä olla. Hyvähenkisessä luokassa ei ilmene kiusaamista tai yksin jättämistä sen paremmin tehtävissä kuin välitunneillakaan. Kaikkien kanssa ei arvitse tulla sydänystäväksi, mutta kaikkien kanssa oppii elämään. Luokkahenki ei synny itsestään vaan siitä on pidettävä huolta. Avoin vuorovaikutus ja asioista keskusteleminen sekä erilaisuuden hyväksyminen kaikissa muodoissaan ovat avain asemassa. Itselle hyväksi kysymykseski voisi jättää: Miten minä voin vaikutaa siihen että toisilla on hyvä olla?

Lisää artikkeleita...

  1. Nettikiusaaminen
  2. Kiusaaminen

Copyright © 2017 TEKSTARITUPU

Palvelua ylläpitävät:
Suomen ev.lut. kirkon paikallisseurakunnat ja Nuori kirkko ry

Tekstaritupu kuuluu Vapaaehtoisen puhelin- ja verkkoauttamisen
eettisten periaatteiden neuvottelukuntaan (PuhEet), www.puheet.net

Yhteystiedot:
Tekstaritupu
Tupukoordinaattori Maara Kosonen
Partaharjuntie 361, 76280 Partaharju
0400 541 957
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

All Rights Reserved.